Satunnaista rakkautta
Satunnaista rakkautta on groteski näytelmä yksilöiden harharetkistä yhteiskunnan roolien ja niille asetettujen odotusten puristuksissa. Se raottaa tragikoomisin sävyin globaalin spektaakkelin piilorakenteita kysyen: onko mahdollista valita toisin?

”Odottakaa! Minä ymmärrän… te ette tunnista minua… te ette tunnista minua ilman pukuani… katsokaa, tuolla se roikkuu, katsokaa, tuo on minun pukuni, minä en ole kuka tahansa, katsokaa, antakaa minun pukea puku ylleni ja silloin te tunnistatte minut, tunnistatte ja ymmärrätte kenen kanssa olette tekemisissä…”